Lomaa?

No johan on edellinen teksti vuodatusluontoinen, mistä lie kenkä puristanut. Ei mitään kovin erikoista varmaan kun en enää edes muista.

Ihana kesä on ollut, kaikkee kivaa on tullut touhuttua ja hyvä fiilis. Mut tuntuis vaihtelevan olot päivittäin. Jotenkin levoton olo. Voisin kyllä kuvitella, että lähenevä Englannin reissu vaan jännittää. Sit on semmonen kesästressi, että jotenki tätä kesää pitäisi vielä enemmän viettää ja siitä nauttia kun se on niin pirun lyhyt. Näinhän se onnistuu toki mainiosti sisällä istuen tuo kesänvietto. Omaa laiskuutta kait :)

Jos ei muuten ole lomailtu, niin lomarytmi on ainakin löytynyt. Lähes joka aamu tulee nukuttua yli yhdeksään, lähes kymmeneen ja se on outoa se. Tuntuu että päivät menee ohi kun vaan nukutaan kaiket aamut, pitäisikö laittaa herätys, että ehdittäisiin viettään enemmän lomaa?

Päättämättömyydelläänsäkäänkö

Jospa ottaisin tavoitteeksi kirjoittaa tänne niinkin tiiviisti kun kerran kuussa. Näemmä en ole kovin ahkera ollut tänne sepostaan, mutta niinhän mä oon muistaakseni luvannut ekassa löpinässäni.

Kauheesti ois kaikkee asiaa, mutta liian vähän energiaa niitä laitella sanoiksi. Lyhyesti voisin sanoo, että oon tosi iloinen, mut samalla huolissani, vituttaa ja ärsytää, jännittää hyvällä ja huonolla tavalla. En osaa päättää onko yleisfiilis hyvä vai ei. Tai osaanpa, on se hyvä, mutta miks mä annan itteni ärsyyntyä niin tyhmistä jutuista. Tai se ,että mä luulen, että joku (kuka joku? haha) muu aina pilaa mun fiiliksen, mutta kai mä sen ihan ite pilaan omalla asenteella ja provosoitumalla mitättömistä jutuista. Toisen (nimeltä mainitsemattoman) ei tarvi kun sanoo joku asia väärällä äänenpainolla, ni johan tuli leimahtaa ja salamat sinkoilee kun meikätyttö antaa palaa takasin. Voi vinetto, kun osais hillitä ittensä edes joskus ja olla viilee ja rento, mut ei, en mä vaan. Mutta, loppuun on kyllä pakko todeta, että noita jokuja on aika harvassa, tai niitä on ehkä vaan yks... sitä saakin sit arvailla, että kuka se joku on ja onneks noi kaikki edellä mainitut fiilikset ei liity aina jokuun.

Haastetta elämään

Poison Ivy haastoi mut, joten "pakkohan" se oli aloittaa blogi haasteen takia ;) 


Näin sen säännöt kuuluvat:

1. Avaa neljäs kansio, jossa säilytät valokuviasi.

2. Avaa neljäs kuva kansiossa ja julkaise se blogissasi.

3. Selitä kuva.

4. Haasta neljä blogia tekemään sama.


Selailin kansioita niin kaikin mahdollisin tulkinnoin/tavoin neljäs oli lähes toivoton yritys saada tänne. Viralinen neljäs on video, toisella tyylillä neljäs on kuva miehestä, ja lapsestani ja kuva jota en ajatellut julkaista. Jäljelle jää se varsinainen neljäs kuva, siis kuva on lähes mitään sanomaton mun eläämään liittyen ja lähes vieraita ihmisiäkin ja ei mitään erityistä kerrottavaa. Haha, tääpä vasta nyt jännää onkin. Nyt teitä tuhannet lukijat varmasti kiinnostaa että mikä himputin kuva mulla ny voi muka olla mistä ei oo juuri mitään sanottavaa ja miks säilytän sellaista koneellani. Koitin huijata tässä haasteessa, mutta mun omatuntoni ei salli sitä, niinpä ehkä parempi olla ottamatta haastetta vastaan. Mut sekään ei oikeen tunnu hyvältä vaihtoehdolta. Kyllä mulla on vaikeeta. Eikä mulla oo tai en keksi ees neljää ystävää ketkä nyt haastaisin tätä jatkamaan. :D 

Kevätsekoilua

Hyvin on lähtenyt mun bloggausura käyntiin, tekstiä tulee hurjaa vauhtia, jopa noin jokatoinen viikko ja tekstin korjaus on alleviivannut lähes poikkeuksetta kaikki rivit mitä rustaan.

Kevät saa aikaan jonkin sortin huumaa mussa, koska jossain mielenhäiriössä meinasin eilen ottaa ja pestä ikkunoita. Huom ei "ikkunat", se olis ihan liian iso urakka yhdelle päivälle. Sentään en alkanut suinpäin niitä vielä pesemään, vaan idea muhii vasta pääkopassa ja odottaa sitä viimeistä innokasta tuulahdusta. Täytyy ehkä kehitellä jotain vääntöö puoliskon kanssa, että saisin kunnon tehopuuskan päälle. Miksi ihmeessä toi ikkunoiden pesu on jotain erittäin vastenmielistä ja mielummin katselen läpi harmaan lasin, kun alan nysvään lastan ja rätin kanssa. Lienee jotain tekemistä mun surkeella ikkunanpesutekniikalla, koska erittäin auliisti annan sen duunin jollekin muulle, kuten mummoille. Minkäköhän tekosyyn keksisin tälläkertaa, että ne tulis peseen meidän lasit? Viimeksi olin raskaana kun mummot pesi meidän ikkunat, nyt en aatellut käyttää tota samaa kikkaa...

Saas nähä mitä tästä tulee

Joopati joo, "yleisön painostuksesta", mutta ennen kaikkea omasta kiinnostuksesta nyt sit koitan tätäki bloggaus hommaa. Sen voin taata mahdollisille lukijoille, että sekavaa sisältöä, huonoa suomea, tuhansia kirjoitusvirheitä ja kamalaa puhekieltä on luvassa. Tapoihini kuuluen rönsyilen aiheesta toiseen ja mitään kovin säännöllistä viihdettä tää tuskin tulee oleen. Joten hyvät lähtökohdat on tälle uralle.

Taita mennä opetteluun muutama kerta, kaikki hyvät vinkit otetaan vastaan. Koittakaa kestää. :)